Radiolohitutkimus on osa EU:n Interreg Central Baltic –ohjelman rahoittamaa HEALFISH-hanketta ja sen toteuttavat hankepartnerit Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Pro Vantaa ry. Käytännön radioseurannan on suunnitellut ja tekee tutkija Petri Karppinen Kala- ja vesitutkimus Oy:sta. FishRun-kilpailun avulla saadaan näkyvyyttä ja lisärahoitusta tälle Kymijoen lohikannan elvyttämisen kannalta välttämättömälle tutkimukselle.
Lohet pyydetään merkittäviksi yhdessä ammattikalastajan kanssa, hänen projektin käyttöön luovuttamallaan rysällä. Kalat nukutetaan ja niiden vatsaonteloon sijoitetaan radiolähetin, joka poistuu kalasta aikanaan luonnollista tietä. Merkinnän yhteydessä kalasta otetaan strategiset mitat sekä suomunäyte iän selvittämiseksi. Merkintäkuolleisuus on nolla, eli lohet selviävät toimenpiteestä hyvin.
Tutkimuksen myötä saadaaan täsmällisempää tietoa siitä, miten nousu onnistuu ja missä kalat lisääntyvät. Sen tuottaman tiedon perusteella voidaan ryhtyä käytännön toimenpiteisiin jokien kunnostamiseksi ja lohen lisääntymismahdollisuuksien parantamiseksi.
Suurin osa Itämereen virtaavista joista on padottu 1900-luvun jälkipuoliskolla. Siitä lähtien lohikannat perustuivat vuosikymmenten ajan lähinnä istutuksiin. Kalat laitettiin jokisuihin, ne kävivät ulkomerellä kasvamassa ja palasivat samoille sijoille, eli ”terminaalialueille”, pyydettäviksi.
Itämeren rehevöitymisen myötä istutusten tuotto on asteittain romahtanut. Nykyään arvioidaan, että jopa 80% Kymijokeen nousevista lohista on myös siellä syntyneitä. Määrä on todella suuri, kun huomioidaan, että pääosa lisääntymisestä tapahtuu yhdessä viidestä haarasta, ja siinäkin lähinnä alimman 5 km matkalla. Useimpien lohien nousu pysähtyy Koivukoskelle, jossa lohen pitää joko osata hypätä tulvaluukusta, jos se on auki, tai löytää kalatie, joka on noin 70 cm leveä – eli noin viisi promillea joen kokonaisleveydestä.
Uhanalaisen lohen kohtalo riippuu sen lisääntymismahdollisuuksista. Kutualueita tarvitaan lisää, ja niille on taattava esteetön pääsy. Vain kutututkimuksen avulla saadaan tarvittavaa tietoa siitä, millaiset kunnostustoimet tuottaisivat parhaat tulokset ja saisivat luontaisen poikastuotannon kasvuun. Moninkertaistamiseen on hyvät mahdollisuudet, jos hankkeet onnistuvat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti